Martinpäivä 10.11

Suomen ja Ruotsin kalentereissa nimipäivä 10. päivälle oli Martti Paavi vuoteen. Sen jälkeen päivä muutettiin Martti Lutherin nimipäiväksi ja nykyisin tänä päivänä vietetään pelkastaan Martin päivää.

Martinus Paavi eli 600-luvulla. Hän joutui riitoihin silloisen hallitsijan kanssa ja Martinus karkoitettiin Krimin niemimaalle, missä hän kuoli vuonna 649.  Martinus eli kalentereissamme lähes tuhat vuotta, kunnes päivälle laitettiin toinen Martinus, uskonpuhdistajamme Martti.

Myös seuraava päivä oli ennen vanhaan nimetty Martinukselle, 300-luvulla eläneelle piispa Martinukselle, joten Martti-päivän sääennustukset voivat tarkoittaa myös huomista 11. päivää.

Tunnetuin Martinpäivän sanonta lienee ”Martti maata vahvistaa.” Ainakin tänä syksynä tämä sanonta on käynyt oikein hyvin toteen. Jo viikko, kaksi ennen Marttia alkoivat pakkaset eikä luntakaan ole juuri satanut näillä main. Maa on saanut hyvin routia ja järven jäät vahvistua. Martinpäivänä ovat rohkeimmat olleet jäällä jo hyvän tovin.

Martti kertoi myös tulevan ajan sään: ”Jos Martti paukkuu, niin tammi tiukkuu,” tai ”Kun Martti-äijä tulee, kyllä se Simunan jäät ottaa pois.” Näiden mukaan ennen Martinpäivää alkavat pakkaset eivät ole pysyviä, vaan vielä tulee suvi ja sulattaa jäätkin järvestä. Saa nähdä, kuinka nyt käy.

”Mitä pikemmin Martinpäivän jälkeen tulee suoja, sitä aikaisempi ja suotuisampi on kevät,” sanottiin Savossa. Suojasäätä on jo luvassa, eli kevätkin olisi tämän mukaan ihan mukava.

Martinpäivänä oli tapana syödä makkaraa ja etenkin maitovelli oli pakollinen jokaisessa taloudessa, sillä maitovellin syöminen toi taloon karjaonnen eivätkä lehmät olleet ummessa kuin aivan sydäntalven ajan.

Viikkoa ennen Martinpäivää naisten piti aloittaa kehruutyöt ja Martinpäivänä naulassa piti roikkua ns. Martinlortti eli yksi lankavyyhti. Sanottiinkin: ”Jos ei Marttina lorttia, ei vappuna kangasta.”

Martinpäivä kuului niin pyhiin, jolloin työnteko oli ehdottomasti kielletty: ”Jos Martinpäivänä työtä tekee, kaikki pian kuivuu.”

Martinpäivänä piti lämmittää uuni niin varhain, ettei naapuri näe piipusta tupruavaa savua, sillä jos näkee, se tietää huonoa onnea seuraavaksi vuodeksi.

Jos Martinpäivänä oli riittävästi jäätä eikä vielä lunta ollut satanut, kalastajat suorittivat ns. Martin kolkkauksen. Martinpäivänä mentiin rantajäätikölle kolkkakepit kainalossa etsimään rannassa lojuvia haukia. Kun hauki sattui kohdalle, kolkalla lyötiin voimakkaasti jäähän, niin että hauki taintui. Sen jälkeen kairalla tehtiin reikä ja hauki nostettiin pintaan. Tämä oli Martin kolkkahauki.

Martinpäivänä nuorisolla ja miksei vanhemmillakin oli tapana luistella järven jäällä. Kuvassa luistelua syysjäillä Linnunlahdella Joensuussa 1930-luvulla. Taustalla Linnunniemen huvila.

martti