Kaisanpäivä 25.11

Kaisa tai Catherina on ollut saman päivän nimipäivänä jo varhaisimmista kalentereista lähtien. Suomessa nimi on vaihdellut Katariinasta Kaisaan mutta kyse on aina ollut samasta henkilöstä, marttyyri Catherinasta.

Katariina oli ylhäinen egyptiläinen nainen 300-luvulta, jota vainottiin hänen kristinuskon takia. Häntä kidutettiin ja lopuksi surmattiin miekalla. Hänen ruumiinsa vietiin Siinain niemimaalle ja ruumiin säilytyspaikalle nousi Pyhän Katariinan luostari. Katariinaa kunnioitettiin aluksi enemmän idän kirkoissa ja sieltä hänen maineensa levisi myös länteen.

Ensimmäisen kerran Katariina mainitaan Suomessa jo vuonna 1281 ja hän onkin yksi vanhimmista kristillisistä pyhimyksistä maassamme.

Katrinpäivänä aikaan on suuret suvet ja silloin onkin sanottu, ett. ”Katri kusettelee” ja ”Katri kusee kinttunsa.”  Heti Kaisanpäivän jälkeen alkaa pakkasjakso: ”Katrin päivän aikaan on suuret Katrin suvet ja sitten alkaa sian niplakat,” sanottiin Räisälässä. Kaisa ja joulu ovat ns. vastapäiviä: ”Mikä sää Kaisana, sama sää jouluna,” sanottiin Jämsässä.

Kaisanpäivänä aloitettiin lampaan keritseminen ja silloin syötiin lampaan päästä tehtyä keittoa ja sampaan sorkista tehtyä rokkaa.

Kaisanpäivän aamuna keitettiin kunnon puuro ja se syötiin keskellä navettaa. Useimmiten lausuttiin vielä Kaisan loitsu, jolla karkotettiin pahat henget navetasta ja toivotettiin eläimille kestämistä talven pimeimpään aikaan.

Kaisanpäivänä piti viedä puuroa riiheen, jotta haltijat saivat syödä ja pitää huolta siitä, että riihessä olisi aina viljaa. Kalaverkot tuli laittaa veteen Kaisan viikolla.

Kaisanpäivänä syötiin lampaan päätä ja lampaan sorkista tehtyä rokkaa. Sitä varmasti osasivat tehdä vuonna 1913 käyneet kotiteollisuuskoulun naiset.

kotiteol