loppiaisen jälkeen

Joulu, uusivuosi ja loppiainen ovat menneet. Olen taas palanut työmaalle ja bloginpitoon. Kevään työt alkavat.

Kun aikki juhlat on juhlittu, niin: ”Loppiaisen jälkeen alkavat härkäviikot ja läpileivät” tai ”Loppiaisesta alkavat selkäviikot ja reikäleivät.”

”Viljat on vähissä, lihatiinut ammottavat tyhjyyttään ja lihat alkavat maistua suolalta sekä härskiintyneeltä, vihannekset on nahistuneet ja pilaantuneet, lehmät ovat ummessa ja osa on viety teuraalle, kanat ei enää muni, eikä kukkokaan ole vielä herännyt.” Tähän tapaan kirjoitti kansanvalistusseuran kalenteri vuodelta 1878. Tilanne oli monessa maatalossa aika lohduton. Ruoka yksinkertaisesti alkaa loppua niin ihmisiltä kuin eläimiltäkin, vaikka kevään tuloon oli vielä pitkä aika. On vain sinniteltävä eteenpäin.

Loppiaisena on satanut vasta puolet talven lumista ja pakkaset ovat vielä edessä mutta onneksi päivät alkavat pidetä ja se on ”loppiaisena päivä on tuvan lämmittämisen ajan pitempi,” siilinjärveläiset väittivät.

”Minkälaiset ovat ilmat loppiaisena, sellaista on eniten kevättalvella,” kiteellä sanottiin.

Kala ei liiku ennen kuin vasta helmi- maaliskuussa. Kalat ovat syvänteissä ja odottavat vähän valoa jään päältä. Matikka on oikeastaan ainoa kala, mikä liikkuu. Kuhaakin on vähän saatavissa.

”Jos loppiaisena on taivas tähdessä, saadaan varmasti hyvä vuosi,” ristijärveläiset lupasivat.

Syksyn sääennustukset vanhan kansa mukaan onnistuivat mielestäni melko hyvin. Syksy oli lämmin, kuten ennustin, alkutalvikin oli lämmin eikä lunta edes normaalia määrää. Senkin ennustin oikein. Marraskuun pieni pakkasjakso oli yllätys, jota en osannut kertoa. Ennustin kyllä, että kylmät tulevat vasta helmikuussa eikä näin käynyt. Talvi yllätti jo tammikuussa, joten se miinuksena mainittakoon.

Vaikka olenkin puolueellinen omia tulkintoja tutkiessani, voin hyvällä omalla tunnolla kirjoittaa, että yli arvausrajan mentiin reilusti. On siis hyvä jatkaa tästä ja seurata vielä vanhoja sanontoja.

Sitten yleistä tammikuulta. Karjalassa sanottiin, että: ”Jos ei sydänkuulla ole suvea, niin ei ole kelpoa kesästä.” Suojasäätä siis odottelemaan ja sitähän meille on luvattu.

Tammimarkkinat ovat jo ovella ja siitä aloitettiin perinteisesti kevään tulon laskeminen. Kuva Joensuusta 1950-luvulta.

markkinat