Nuutinpää vietetään nykyisin 13. päivänä tammikuuta. Se on ollut tällä paikalla vuodesta 1708 alkaen. Sitä ennen Nuutinpäivä oli heti loppiaisen jälkeen 8. päiväna ja tätä päivää sanotaan nykyisin Vanhaksi Nuutiksi.

Vanhan Nuutin päivistä tehtiin joitakin sääennustuksia ja sanottiin, että ”Millaiset ilmat vanhana Nuuttina, sellaiset ilmat elokuussa.” Seuraavaa päivää kutsuttiin Nuutin Nupiksi ja se päivä määritteli syyskuun sään.

Tammikuun 10. päivä oli nimeltään Hiustuppi ja sen päivän sää vastasi lokakuun säätä. Seuraava päivä Tupin Nuppi vastasi Marraskuun säätä ja 12. päivä oli joulukuun sää. Seuraava päivä olikin sitten Uusi Nuutinpäivä.

Jossain paikoin Suomea Nuutinpäivän jälkeisistä ajoista sanottiin: ”Keruuti, Heruuti, Peruuti, Hurra, Nurra ja Nurran nuppu.  Näin keksimällä Vanhan Nuutin jälkeisistä päivistä omia nimityksiä, yritettiin pitkittää joulun jälkeistä aikaa, ennen kuin alkavat todelliset selkä- tai härkäviikot.

Härkäviikot tarkoittavat moniviikkoista juhlatonta aikaa joulun jälkeen ja kovaa työtä sekä eloonjäämistaistelua. Nuutinpäivän jälkeen aloitettiin halkojen ja tukkien kaato, mikä raastoi ihmisten voimavaroja.

Elintarvikkeista alkoi olla puutetta tai ainakin ne olivat nahistuneet. Lihat suolatiinuissa olivat loppumassa ja lehmät olivat yleensä ummessa eikä maitoa juuri saanut. Pimeys vallitsi tuohon aikaan ja ankara arkipyhätön pitkä aika hallitsi ihmisten mieliä.

Oli kestettävä vielä jonkin aikaa, jolloin valo alkoi lisääntyä ja ruokahuolto parantua. Matikan pyynti alkoi ja tammikuun loppupuolella oli mateen kutuaika, jolloin kalaa sai yllin kyllin.

Metsästys oli tärkeässä asemassa vanhaan aikaan, sillä saaliit olivat hyvä lisä yksitoikkoiseen ruokavalioon. Kuva 1920 luvulta.