Paavalinpäivä 25.1

”Paavali on puoli talvea” ja ”Paavali on talven napa,” vanha kansa sanoi. On myös sanottu: ”Paavalina karhu kääntää kylkensä” ja Paavalina talven selkä taittuu.” Nämä kaikki lauseet mainittiin jo Heikinpäivänä 19. tammikuuta. Heikinpäivän sääennustukset onkin 1500-luvulla otettu Paavalilta. Kun Pyhästä Henrikistä tuli suomalaisten kansallispyhä. Heikille piti saada vakuuttavaa todistusaineistoa siitä, että Heikki on suurin pyhä ikinä myös vanhan kansan mielestä.

Paavali antaa meille melko tarkkoja viitteitä kevään ja kesän ilmoista: ”Jos Paavalinpäivän tienoossa on pakkasta, niin silloin on toivossa hyvä heinäsato,” Jämsässä sanottiin. Myös aiemmin joulukuussa ja tammikuussa tehdyt ennusteet lupasivat hyvää heinä- ja viljasatoa

”Jos on Paavali sateinen ja märkä, niin kesällä kuolee hevonen ja härkä,” Vanjalla sanottiin. Tänä Paavalina ei ole odotettavissa sadetta eikä märkyyttä, joten nälänhätää ei ainakaan ole odotettavissa.

”Jos aurinko näkyy kirkkaasti Paawalin päivänä, se merkitsee tosin hedelmällistä wuotta, mutta jos lunda eli wettä sataa, niin kohtuullisen wuoden saamme mutta jos tämä päiwä on suuri pimiä, tulee suuri kuolon vuosi. Rukoile silloin Jumalata itziänsä auttamaan.”

Talon-Pojan Sää eli Ilma kirja vuodelta 1773 kertoo vuoden kulun Paavalinpäivän ilmojen mukaan. Jos aurinko näyttäytyy Paavalinpäivänä, tulee pouta vuosi ja jos aurinko paistaa oikein kirkkaasti, saamme viljelijälle oikein suotuisan vuoden.

Jos Paavalinpäivänä sataa, niin silloin meille tulee vielä saman verran lunta kuin nyt, saamme hyvän papuvuoden, hernevuoden, pellavavuoden, lampaanvillavuoden. Myös Paavalin sade tiesi paljon kuolemia.

Nyt siis katseet taivaalle aurinkoa tähyämään ja ilmoja seuraamaan. Paavali on paljon vartijana myös ilmojen suhteen.

Paavalinpäivänä syötiin papuja ja juotiin aamulla kaivosta nostettua vettä. Se tiesi parasta satoa kesällä.

kaivo