Mätäkuu

Tiistaina 23. heinäkuuta alkaa mätäkuu ja se kestää kuukauden. Mätäkuun alku määräytyy siitä, kun aurinko siirtyy Leijonan merkkiin ja päättyy, kun aurinko siirtyy Neitsyen merkkiin. Määräytyminen onkin ainoa tähtien eläinratoihin liittyvä tulkinta, joka on siirtynyt kansanperinteeseen.

Mätäkuu on nimensä mukaan aika, jolloin kaikki mätänee. Haavat märkivät, elintarvikkeet hapantuvat nopeasti, kasvien ja kukkien siemenet eivät idä, jos niitä istutetaan ja monenlaiset kirput ja käärmeet lisääntyvät kiusaamaan ihmisiä. Mätäkuun uskomukset pohjautuvat kesän lämpimän ilman ja veden aikaan, jolloin uskottiin matojen, käärmeiden ja syöpäläisten lisääntyvän.

Mikael Agricola 1500 –luvulla uskoi niin vahvasti lämpimän veden lisäävän syöpäläisten määrää, että hän kielsi kaikenlaisen veden kanssa lotraamisen. Hänen mukaansa mätäkuun aikana ei saa käydä uimassa, pesulla tai saunassa. Tuolloin oli suuri vaara, että kirput ja muut tautia aiheuttavat syöpäläiset siirtyvät ihmisiin suurina parvina.

Monivuotisia kasveja ei saanut kylvää eikä istuttaa, koska ne eivät tulisi kuitenkaan menestymään, uskottiin Vihdissä. Yksivuotisia sen sijaan sai kylvää.

Mätäkuussa ennustettiin myös tulevia säitä: ”Mätäkuu sateella valaa, tai poudalla palaa,” sanottiin Vahdossa Turun lähellä. Tällä tarkoitettiin sitä, että jos mätäkuu alkaa sateella, tulee paljon vettä koko mätäkuun ajan ja jos se alkaa poudalla, poutapäiviä riittää pitkään.

Vanhan perinteen mukaan jos mätäkuulla kaataa heinää tai pensaita, kasvien kasvu tuleviksi vuosiksi tyrehtyy. Kannattaa siis kokeilla nopeasti kasvavien pensaiden ja puiden leikkaamista mätäkuun aikana.

Mätäkuu antaa ensimmäiset ennusmerkit kevättalven säälle. ”Kun mätäkuussa putoaa lehtiä puusta, tulee suuri suoja maaliskuussa,” tiesivät lehtimäkeläiset Pohjanmaalta. Jos lehtiä putoaa ennen mätäkuuta, tulee hyvin leuto talvi eli ”talvesta ei ole pärtöä mitään,” sanottiin myös Pohjanmaalla.

Rakentajillekin on ohjeita mätäkuulla: ”Mätäkuulla ei sahata lautoja, ” tai ”Mätäkuun ajalla ei saa ottaa mitään rakennustarpeita.” Siispä rakentamista on tuntuvasti vähennettävä.

Mätäkuuta on muualla Euroopassa ja Skandinaviassa nimitetty Koirakuuksi. Norjassa sanotaan, että koirakuulla koirat tulevat hulluiksi ja siellä onkin ollut tapana järjestää koirien joukkoteurastuksia.

Mätäkuu on kaiken kaikkiaan vaarallista aikaa. On varottava loukkaantumista, haavoja ja vahdittava tarkkaan elintarvikkeita sekä vältettävä viljelemästä ja rakentamista. On siis levon aika.

hamaassarku Vienen karjalainen perhe 1900 -luvun vaihteessa. Oikealla olevalla pojalla näyttää olevan hammassärky ja liina on laitettu pään ympärille särkyä lievittämään. Sisko Immosen albumi

Kuvassa karjalaispoika kärsii hammassärystä ja jos tuolloin oli mätäkuu, voi poika parkaa.