Aprillipäivää on Suomessa vietetty parisataa vuotta ja päivä on yleinen lähes kaikkialla maailmassa. Perinne lienee saanut alkunsa jo Rooman valtakunnan ajoilta, missä vietettiin narrijuhlia. Toiset ovat sitä mieltä, että Rooman uuden vuoden juhlat ovat aprillipäivän esikuva. Jotkut menevät Intiaan ja vertaavat aprillipäivää hilujuhliin.

On myös ehdotettu, että nykyisen muotoiset aprillipäivät saivat alkunsa ns. väärän kuninkaan päivästä, jota vietettiin keskiajalla. Silloin yhdeksi päiväksi kuninkaaksi valittiin kylän tyhmin tiedetty mies, joka sai hallita yhden päivän.

Väärän kuninkaan päivä muuttui hiljakseen pilanteonpäiväksi ja 1600-luvulla sitä alettiin Suomessa kutsua juoksujuhlaksi. Nimi juontuu siitä, että huhtikuun 1. päivänä aamuna etenkin nuoria lähetettiin naapurista hakemaan olemattomia tuotteita kuten tarhavinkkeliä, klasisaksia, uuninlestiä, makkaranlukkoa, repunlestiä, tipontussua tai siansarvikampaa.

Kysyjää juoksutettiin sitten naapurista toiseen sanomalla, että naapurissa sellainen esine taitaa olla. Menepä sinne katsomaan. Kuka juoksi pisimmän matkan, sille ja monelle muullekin lausuttiin loru: ”Aprilliä, syö silliä, juo kuravettä päälle.”  Tästä syystä päivää on nimitetty myös juoksujuhlaksi.  ”Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa, Oi jospa oisin saanut olla mukana,” kuten eräässä laulussa lauletaan.

Paljon aikaisempia merkintöjä on näistä juoksuttamisista ollut enemmän kasvattavassa merkityksessä.  Esimerkiksi teurastuksen ja karjan teurastamolle viennin yhteydessä lapsia on kehotettu hakemaan saparoveistä tai jotain muuta olematonta esinettä. Näin lapset on saatu pois teurastuspaikalta näkemästä tapahtumaa ja häiritsemästä tärkeää toimintaa. Ehkä tästä juoksuttamisesta on tullut juoksupäivä ja siitä sitten aprillipäivä huhtikuun 1. päiväksi.

Varsinainen aprillipäivä tuli Suomeen Ruotsista josku 1700-luvun loppupuolella. Ensimmäinen virallinen tieto Suomesta on vuodelta 1800. Tuolloin 1. huhtikuussa Kosken Kurjalan kartanon 13-vuotias neiti kirjoitti päiväkirjaansa: Tänään olen narranut  momselli Fortelinia siten, että kirjoitin kirjeen aivan kuin se olisi ollut rva Lindholmilta. Siihen oli merkitty ensimmäiseksi ’aprill’ (huhtikuu).”

Aprillipilat tulivat Suomeen kartanoiden ja pappiloiden kautta, josta ne levisivät melko nopeasti maaseudulle.  Suomessa oli ollut tapana aprillata myös huhtikuun viimeisenä päivänä, kuten Sakari Topelius kirjoittaa runossaan ”Huhtikuun viimeisenä päivänä.”

Huhtikuun ensimmäisenä päivänä on myös ollut tärkeä merkitys palkollisten kannalta, kuten kansanvalistusseuran kalenteri vuodelta 1881 kirjoitti: ”Puoleksi vuodeksi pestatulle palkolliselle on viimeistään huhtikuun 1. päivänä annettava päästökirja, jos isäntä tahtoo hänet pois panna.”

Huhtikuun ensimmäinen päivä oli siis myös virallinen irtisanomispäivä.

Lapsia on kehotettu hakemaan mielikuvitustavaroita silloin, kun talossa on teurastettu tai viety karjaa teuraaksi. Kuvassa 1940-luvun karja-auto. Kuinkahan tuokin lehmä saatiin kyytiin?